Juhani Kyyrö – Digipimiöni

Nykyään lähes jokainen tietää mitä kuvankäsittely on ja suurin osa liittää “fotoshoppauksen” lehtien sivuilla nähtävien mallien kropan ja kasvojen yli-inhimilliseen kauneuden vääristelyyn. Toki kuvankäsittely käsittää myös tämän osa-alueen, mutta kyseessä on aivan minimalistisen pieni osa-alue mitä kuvankäsittely aiheena kattaa. Valokuvaajille ja valokuvausta harrastaville kuvankäsittely tarkoittaa samaa mitä ennen digiaikaa kuvien kehittäminen filmiltä tarkoitti. Eli filmillä (nykyään muistikortilla) olevat kuvat kehitetään lopulliseen muotoonsa. Kamerakännykät ja “pokkarikamerat” tekevät tuon kuvankäsittelyosuuden automaattisesti, eli kamera säätää automaattisesti mm. kuvan väritasapainon, värilämpötilan, kontrastin jne. Järjestelmäkameralla kuvaavat harrastajat käyttävät yleensä ns. RAW-kuvausta jolloin kamerassa tuota jälkikäsittelyä ei tapahdu ja muistikortilla on pelkkä raaka kuvadata. Jos RAW kuvaa katsotaan ilman editointia, niin se ei vastaa lähellekään sitä mitä ihmisen silmä kyseisestä kuvauskohteesta on nähnyt. Tätä varten joudutaan tekemään kuvakäsittely, jotta kuvat saadaan vastaamaan aitoa tilannetta tai kuvaajan visiota.

Vihdin Kameraseuran jäsen ja erittäin pitkän valokuvaustaustan omaava harrastaja, Juhani Kyyrö, halusi jakaa omat kokemuksensa valokuvauksen nykyaikaisesta valmistusprosessista. Juhanin kertomus valaisee hyvin sitä miten paljon nykyaikanakin vaaditaan kuvien “kehittämiseen”, että saadaan haluttu lopputulos. Kertomus sisältää paljon vinkkejä kuvien jälkikäsittelyyn.

Juhani Kyyrö:

Ajattelimpa tässä kirjoittaa oman “pimiö” prosessini kuvien kehittämisestä näin digiaikana. Käytän siis Photoshoppia ja siihen olen hankkinut tukun lisä-osia. Päivittäisessä editoinnissa on tuo Googlen NIK paketti ahkerassa käytössä. Se maksoi aikoinaan muistaakseni jotain 500 euroa ja se oli minulle aivan liikaa – onneksi Google päätti ostettuaaan tuon softan itselleen jakaa sen ilmaiseksi kaikille. Tänä vuonna Google sitten ilmoitti lopettavansa tuon softan kehityksen – pienen nettikamppanjan jälkeen Google myi sen sitten eteenpäin paketin kehittäjille ja ehkäpä ensi vuonna siihen tulee päivityksiä – oletettavasti maksullisia. https://www.google.com/nikcollection/

Toinen ahkerassa käytössä oleva lisä-osa on kuvan kohinan poistoon tarkoitettu (maksullinen) Neat Image (https://ni.neatvideo.com/). Toki tuossa Nik paketissa on kohinan poistoon oma Dfine osa, mutta se on hyvin agressiivinen ja poistaa oletusarvoisesti liikaakin. Molemmat ovat toki täysin säädettävissä, itse olin jo aiemmin käyttänyt tätä Neat Imagea ja se on omissa kuvissani usein käytössä.
Kuvaan myös pelkästään RAW kuvia ja säännöllisesti alivalotan n. 3/4 aukkoa – tämä tapa jäi pääälle kun kuvasin lähinnä vain lintuja ja kaikki keinot piti ottaa käyttöön valotusajan lyhentämiseksi – vältän siis kuin ruttoa suuria ISO arvoja.

Kuva1: Yläpuolella editoimaton, alapuolella editoitu

 

Sitten itse editointiin:

Camera RAW avauksessa

• Valotusajan korjaus, sekä kuvasta riippuen Highlites ja Shadows säätöä tarpeen ja omien mieltymysten mukaan.
• Valkotasapainon viilausta – varsinkin yökuvissa
• Cromatic Aberration korjaus sekä Vignetting (100%) aina päällä.
• Linssin aiheuttamaa vääristymään korjaan oletusarvoisesti 25%
• Lisäksi sitten tarpeen mukaan suoristamista (vino horisontti yms.)
• Mahdollisesti perspektiivin korjausta ja silloin joutuu usein sekä skaalaamaan että X ja Y akselien offset arvoja sorkkimaan.
• Rajaus – tässä vaiheessa alustava koko (reilusti kuvaa) sekä lopullisen kuvasuhteen (aspect ratio) valinta

Varsinainen editointi

• File info l. metadatan ja copyright tietojen syöttö. Minulla on oma vuosittainen template jolla perusjutut saan aina mukaan.
• NIK Sharpener Pro – RAW Presharpener, kummasti löytyy terävyyttä kuvaan!

Kuva 2: Presharpener valikko

• Kohinan poisto – joko NIK Dfine tai sitten tuo Neat Image
• Terävöitys – Smart Sharpen
• NIK Color Efex Pro 4
  • Tonal contrast

Kuva 3: Tonal contrast valikko

• Pro Contrast

Kuva 4: Pro contrast valikko

• Brilliance/Warmth

Kuva 5: Brilliance & Warmth valikko

Lisäksi monta monta muuta hyödyllistä suodatinta (Filter) tuon paketin sisällä. Huomattavaa erityisesti että jokaisessa voi erikseen valita vain tiettyihin kuvan kohtiin tehtävä muutos (Control point). Jokaisessa filtterissä tämän osion sisällä on useita liukusäätimiä jolla asioita voi mielensä mukaan rustailla. Vaatii runsaasti harjoittelua!

Kuva 6: Color efex filtteri valikoimaa

• NIK Viveza

Kuva 7: Viveza valikko ja yksi control point käytössä. Control point paikkoja voi olla kymmeniä ja niitä voi myös ryhmitellä

Tämä muistuttaa aikalailla Ligthroomin säätöjä. Itse sorkin Brightness, Contrast, Structure ja Shadow Adjustments arvoja. Aika usein kirkkautta joudun vielä tässä vaiheessa nostamaan lähes 20%, muita arvoja säädän selvästi vähemmän. Tässä kuten kaikissa NIK filttereissä voi kohdistaa muutoksia vain tietyille alueille control point alueita käyttämällä.

• Lopuksi katson vielä Levels arvot ja kokeilen mitä muutoksia Auto asetus haluaisi tehdä. Oma mieltymys ja silmän harjoitus on pikkuhiljaa vienyt lähemmäs tuota “Auto” arvoa, muttei tietenkään aina eikä varsinkaan yökuvissa.
• Mahdollisten roskien poisto (kennoroskien aiheuttamat läiskät) sekä häiritseviä kuvaelementtejä kuten roskat, johdot, risut yms. täysin omien mieltymysten mukaan.
• Kuvan talletus jpg kuvana täydessä resoluutiossa.
• Kuvan lopullinen rajaus
• Kuvan koon muuttaminen web kelpoiseksi – yleensä HD resoluutio tahi kerrannaisia (vaakakuvissa X akseli määrää pisimmän sivun ja pystykuvissa Y akseli)
  • Kuvan pienennyksen jälkeen pieni korjaus terävyyten unsharp maskilla
  • Avatar kuvani “piilottaminen” johonkin kuvan nurkista
  • Kuvan tallennus jpg tiedostoksi

Tässä siis tuo mankeli jonka läpi vien jokaisen kuvani ennen julkaisua. Tämä prosessi ei minulla ole mitenkään kiveen hakattu, yritän jatkuvasti kokeilla erilaisia asioita ja harjoittamaan silmääni jotta saisin kaikki sävyt irti tasapainoisesti – loppumaton projekti siis.

Panoraamakuvien ja haarukointi (bracketing) valotussarjojen kohdalla prosessi on sitten ihan oma tarinansa – timelapse sarjojen kohdalla sitten tyystin erilainen.