Juhani Kyyrö – Revontulikuvaus

Juhani Kyyrö – Revontulikuvaus

Juhani Kyyrö, 64 vuotta, on harrastanut tähtitiedettä 70-luvun alkupuolelta saakka ja valokuvannut revontulia samalta vuosikymmeneltä saakka. Juhani on koonnut Vihdin Kameraseuralle ja seuran sivuja seuraaville todella kattavan kuvakattauksen vinkkeineen, taustatarinoineen sekä asetuksineen Revontulista. Iso kiitos Juhanille!

 

Kuvat ja teksti copyright Juhani Kyyrö – all rights reserved

Artikkeli: Ville-Veikko Nissinen

 

 

 

Revontulia kuvaamassa Hiidenveden rannalla.

Useimmat kuvittelevat ettei Etelä Suomessa revontulia näe tai saatikka voi kuvata – no seuraavassa sitten vähän uskomuksen kumoamista.

Kuten kaikessa luontokuvauksessa kohteen ymmärtäminen ja esiintyminen on kuvauksen perusta.

Revontulista löytyy perustietoa jo ilmatieteenlaitoksen nettisivuilta (http://ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-revontulista) ja sieltä katsoa päivän avaruussään. Auroras Now! palvelusta (http://aurorasnow.fmi.fi/public_service/) voi tilata itselleen revontulihälytyksen. Facebookissa toimii aktiivinen ”Revontulikyttääjät” ryhmä jossa valokuvaajat ja aiheesta kiinnostuneet jakavat näkymiseen liittyvää tietoa aktiivisesti. Kansainvälisistä sivustoista http://www.spaceweather.com/ on ehdottomasti seuraamisen arvoinen ja ei myöskään www.ursa.fi -sivustoa pidä unohtaa. Kaikissa noissa on runsaasti tietoa ja linkkejä muihin aiheeseen liittyviin sivustoihin.

 

Tässä kuvassa on kamerani pikkujalustalla jotta saan kuvakulman mahdollisimman lähellä veden pintaa ja illan tyyntyessä taivaan heijastumia järven (toivon mukaan) peilityynestä pinnasta. Iso laatikko on kameran virtalähde. Kalustosta sitten lisää juttua lopuksi.

 

 

Revontulikuvausta filmiaikana.

Tämä kuva on otettu joskus 80-luvulla dia-filmille. Ajan saatossa nuo oleelliset ”milloin”-tiedot ovat jo karisseet pääkopasta. Kun olen sen verran laiska niin en myöskään ole pitänyt kuvauspäiväkirjaa joten tiedossa ei ole millä kameralla, linssillä ja kenen filmillä saatikka valotusajoista ja kellonajasta ei mitään tietoa. Onneksi kaikki tuo tallentuu digiaikana automaattisesti joka kuvaan!

Ehkä sitten kun Helsingin Sanomien arkisto on vapaasti tekstihaettavissa, niin näiden hienojen revontulten esiintymispäivä löytyy.

Kuva on otettu Enäjärven rannalla Lusilassa sijainneen tähtitornini vieressä (olen tarkoituksella liikuttanut kupolin luukkuja valotuksen aikana). Tietäen kuvaussuunnan ja kun taivaalla olevat tähdistöt tunnistaa – Ajomies ja sen kirkkain tähti Capella ja vieressä Perseuksen tähtikuvio, niin kyseessä on keväällä otettu kuva – maalis- tahi huhtikuussa.

Tähtitaivaan ilmiöiden ja tapahtumien tutkimiseen suosittelen Stellarium ohjelmaa http://www.stellarium.org/ Ilmainen avoimeen lähdekoodiin perustuva sovellus.

 

 

Jotta saisit käsityksen mihin kamerasi pystyy niin ehdottomasti kannattaa kuvata yöllistä tähtitaivasta eri asetuksilla ja vertailla lopputulemaa. 

Kokeile vaikka aluksi täydellä aukolla ja vaikka automaatilla saadaksesi tuntumaa ja sitten voit kokeilla järjestelmällisesti manuaali moodissa eri ISO arvoilla aina kameran maksimiherkkyyten asti. Koska kameroiden kennotekniikka kehittyy valtavin harppauksin, niin eri ikäisten kameroiden kyky kuvata tähtitaivasta poikkeaa suuresti. Muistathan tietysti kuvata kameran RAW tilassa! JPG kuvia ei käytännössä voi jälkikäsitellä kunnolla alkuunkaan. Koeta löytää maksimi ISO arvo jolla kuva on mielestäsi vielä miellyttävä ja ei ole ns. yhden rakeen kuva. Jälkikäsittelyssä voidaan pahimpia kohinoita suodattaa pois – siihen löytyy erillisiä ohjelmia tai Photoshop filttereitä. Kunnon pimiötekniikka l. Photoshop tahi ilmainen GIMP ovat välttämättömiä työkaluja. Googlen ilmainen NIK paketti kannattaa ehdottomasti olla käytettävissä.

Toinen kriteeri jolla kannattaa arvioida on kuinka terävinä tähdet piirtyvät kuvakentän eri osissa – pistemäinen tähti pitäisi löytyä myös kuvan nurkista, mutta yleensä ne vaihtelevat puoliavoimen sateenvarjon muodosta erilaisiin viiruihin. Yleensä voimakasvalovoimaisten linssien virheet reunoilla ovat helposti havaittavissa, mutta koekuvaamalla saat selville kuinka pistemäisinä tähdet toistuvat käytettävissä olevalla kalustolla. Aukon käytöllä on pistemäisyyten myös oma parantava vaikutuksensa.

Sitten kun maapallo pyörii niin tähdet liikkuvat koko ajan. Liike voidaan tietenkin kumota kunnon hienoliikunnalla, kuten kaukoputkissa on pakko. Tämä liike rajoittaa valotusaikaamme (jos haluamme pistemäisiä tähtiä kuvaan). Maksimivalotusajan määrittelyyn on helppo muistisääntö ns. 500 – sääntö: Maks valotusaika sekunneissa = 500 / linssin polttoväli. Linssin polttovälinä käytetään täyden kennon arvoa, joten croppikennoisissa huomioi crop-kerroin. Itse käytän 17mm linssiä ja se ei ole täyden kennon linssi vaikka kamerani on täyden kennon runko – saan valotusajaksi 20 sek max. Jotkut ovat vielä vähän tarkempia ja käyttävät arvoa 450 tuon 500 sijasta… Kokeilemalla siis selviää ja vain kokeilemalla!!

 

Valitse kuuton yö – tämä on erittäin tärkeää sillä kuu valaisee taivasta ja ilmakehässä olevaa pölyä ja kosteutta ja estää niin meitä niinkuin kameraa näkemästä heikkoja kohteita. Niin ja tietysti nuo pilvet jotka yleensä pilaavat meillä yritykset havaita maailmankaikkeutta suuressa mittakaavassa.

 

Valitse käytettäväksi linssiksi mahdollisimman laajakulmainen mikä löytyy, kalansilmä ei välttämättä ole paras ensikokeiluihin.

 

Oikea valotusaika, riippuu siis säästä, kameran kennosta, käytettävästä linssistä ja kuvaajan henkilökohtaisista mieltymyksistä! Loppupelissä myös tietenkin pimiötekniikasta.

 

Sitten muutama sananen valkotasapainon arvosta. Itse annan kameran päättä kuvaustilanteessa tuon arvon. Kuvaa kehitettäessä kuitenkin kokeilen mikä olisi silmääni esteettisesti miellyttävin. 

Time-lapse kuvauksen työstämisessä valkotasapainon arvo pakotetaan muuttumaan key-framien välillä tasaisesti – key-frame arvot päättää kuvaaja. 

Jos olet perfektionisti niin verkosta löytyy sovelluksia joiden avulla voit verrata tähtien todellisia spektriluokkia (siis niiden ominaisväri) ja tuon avulla päästä todellisiin väreihin. Tämä on kuvaajakohtainen maku kysymys. Tässä kohtaa on siis kuvattava RAW muodossa!

 

Meillä on taipumus mieltää yötaivas siniseksi vaikka sitä se ei juuri koskaan todellisuudessa ole eikä taivas myöskään ole täysin musta. Hyvää lukemista öisen taivaan väreistä täältä: http://www.clarkvision.com/articles/color.of.the.night.sky/

 

15s, f/3.2, ISO 800, +2.3Ev

Mode: A, Meter: Matrix, No Flash, Auto WB

Focal: 19mm, 9.9.2016 3:46:29, 

15.4MP (4 800×3 200) NIKON D810

 

 

Kuvaamispaikan valinnalla on tietenkin suuri merkitys.

Tässä olen kuvannut keskeltä omaa kotipihaani ja päärakennuksen valot ovat talon sisällä päällä ja heijastuvat ikkunoiden kautta ulos, samoin ovat pihavalot ja ne ovat sentään himmentimen takana minivalaistuksessa.

Kaikki ympärillä oleva keinotekoinen valaistus on pahasta ja tulisi sammuttaa tai sitten siirtyä toiseen paikkaan. Oma ongelmansa on asutuskeskusten valot ja teiden valaistus – näiden kaikkien valaistus näkyy vaivatta öistä taivasta kuvattaessa. Lohjan keskusta on linnuntietä kotoani 13km päässä ja käytännössä tuhoaa lounaisen tähtitaivasnäkymäni kokonaan valoillaan. Valosaasteesta löytyy täältä paljon tietoa http://www.darksky.org/ .

Sitten sellainen pieni mutta merkittävä asia on että kun kuvaamme laajakulma objektiivilla niin kuvan reunat aina vääristyvät. Tämä on helposti korjattavissa jälkikäsittelyssä. Phoshopissa joko ”distortion” tahi ”adaptive wide angle” toiminnolla. Vaikutuksen näkee näissä time lapse videoissa joissa useinmissa olen unohtanut tämän korjauksen, näihin kuviin sen olen huomioinut. Puiden kaareutuminen ja valojen heijastumissa veteen sen huomaa helposti. Revontulten säteiden suunta ei ole välttämättä pystysuoraan vaan niiden suunta riippuu maapallon magneettikentästä.

 

10s, f/2.8, ISO 800, +2Ev

Mode: A, Meter: Matrix, No Flash, Auto WB

Focal: 17mm, 23.12.2016 23:22:59, Adobe RGB (1998)

15.4MP (4 800×3 200) NIKON D810 #6041150, 17.0-55.0 mm f/2.8

 

Time-lapse video löytyy täältä:

https://youtu.be/GBvUHccSnzQ

 

 

Tässä kuvassa on sitten pihavalot ja päärakennuksenkin valot mahdollisimman pienellä.

Valitettavasti nuo pilvet ovat meillä säännöllinen ja ei niin toivottu yövieras…

 

Kuvauspaikan valinta – varsinkin useita tunteja kestävissä time-lapse sarjojen tapauksessa – on hiukan ongelmallista. Uskallanko jättää arvokkaan kameralaitteiston yksin valvomatta moneksi tunniksi? Tänä kyseisenä iltana oli kovapuuskittainen tuuli ja kuvauksen suht alussa voimakas tuulenpuuska kaatoi kameran jalustoineen päivineen… ei onneksi suurempaa vahinkoa, mutta seuraavana päivänä porasin jalustan keskiputkeen reiän johon voin sitoa akkulaatikon lisäpainoksi jalustalle – ei tuuli kaada enään.

 

10s, f/3.2, ISO 800, +1.7Ev

Mode: A, Meter: Matrix, No Flash, Auto WB

Focal: 17mm, 22.3.2017 0:05:41, Adobe RGB (1998)

15.4MP (4 800×3 200) NIKON D810 #6041150, 17.0-55.0 mm f/2.8

 

Time-lapse video täältä:

https://youtu.be/ajIL4hH4uUA

 

 

Tuon yön näytös oli varsin näyttävä.

Otavan tähtikuvio keskellä.

 

10s, f/2.8, ISO 400

Mode: A, Meter: Center, No Flash, Auto WB

Focal: 17mm, 24.8.2016 0:20:52, Adobe RGB (1998)

15.4MP (4 800×3 200) NIKON D810 #6041150, 17.0-55.0 mm f/2.8

 

Time-lapse video täältä:

https://youtu.be/c5UshOFBJu4

 

 

Kuinka pitkälle RAW tiedostoa voi ”revittää”?

Tässä sitten näkee mitä tapahtuu kun kuvasta yritetään saada irti enemmän kuin tietoa oikeasti on. Lyhyt video näyttää kohinan hyvin. On hyvä ymmärtää missä äärirajat menevät.

Kaikkien tämän sarjan kuvien kohdalla on todelliset valotusajat kuvanottotilanteessa, mutta ne ovat vain viitteelliset sillä jälkikäsittelyssä valotusaikaa on voitu nostaa parikin pykälää ja ylikin.

 

8s, f/3.2, ISO 800, +1.3Ev

Mode: A, Meter: Matrix, No Flash, Auto WB

Focal: 17mm, 4.3.2017 23:09:11, Adobe RGB (1998)

15.4MP (4 800×3 200) NIKON D810 #6041150, 17.0-55.0 mm f/2.8

 

https://youtu.be/zlFF-mFQrxg

Videolta näkyy hyvin digitaalinen kohina

 

 

Vähän harvinaisempaa sinistä revontulta

 

8s, f/2.8, ISO 800, +1.3Ev

Mode: M, Meter: Matrix, No Flash, Manual WB

Focal: 17mm, 27.3.2017 21:39:11, Adobe RGB (1998)

15.4MP (4 800×3 200) NIKON D810 #6041150, 17.0-55.0 mm f/2.8

 

Time-lapse video täältä:

https://youtu.be/B46WHdk60ig

 

 

Helsinki-Vantaalle laskeutuvien lentokoneiden reitit kulkevat suoraan Nummelan kohdalla ja yksi yleisimmistä reiteistä pohjoisen puolella ja tallentuvat siten hyvin usein revontulikuviin, kuten tässäkin.

Sitten maata kiertävien satelliittien määrä on huikea ja niitä kulkee lähes mihin suuntaan tahansa. Kameran ”silmä” näkee niitä yhden illan aikana sadoittain.

Satelliitteja kulkee myös kahden ja kolmen ryhmissä ja nekään eivät ole ns. UFOjen muodostelmalentoa.

Satelliittien viirut on tietysti varsin helppo poistaa kuvista jos niin haluaa. 

Jos kameran kello on oikeassa ajassa, niin jokaisen satelliitin voi tunnistaa esim täältä: http://www.heavens-above.com/

Älypuhelimiin löytyy myös useita sovelluksia tätä varten.

 

15s, f/3.2, ISO 500, +0.7Ev

Mode: A, Meter: Center, No Flash, Auto WB

Focal: 17mm, 31.8.2016 0:17:00, Adobe RGB (1998)

15.4MP (4 800×3 200) NIKON D810 #6041150, 17.0-55.0 mm f/2.8

 

Time-lapse video täältä

https://youtu.be/N6Yh1rdpFPQ

 

 

Jos oikein onnistaa niin voi saada tähdenlennon kuvattua. Tämä on jo poikkeuksellisen kirkas ja hieno tähdenlento. Näiden kuvaamiseen ei ole muuta mahdollisuutta kuin kuvata paljon ja toivoa hyvää onnea.

Tähdenlentoja tapahtuu n. 7 kpl tunnissa – ja nämä eivät liity mihinkään meteoriparveen – niitä kutsutaankin sporadisiksi tähdenlennoiksi. Meteoriparvien aikana tunnin aikana havaittavien lentojen määrä voi nousta reilustikin. Meteoriparvista tunnetuin on elokuussa vuosittain nähtävät Perseidit – meteoriparvet ovat useinmiten komeettojen jäänteitä. 

Himmeitä tähdenlentoja voi olla varsin vaikea erottaa himmeistä satelliittien vanoista kuvissa.

 

15s, f/2.8, ISO 500, +1Ev

Mode: A, Meter: Center, No Flash, Auto WB

Focal: 17mm, 2.9.2016 0:57:38, Adobe RGB (1998)

15.4MP (4 800×3 200) NIKON D810 #6041150, 17.0-55.0 mm f/2.8

 

https://youtu.be/d2HF4lGyq1k

Tämä time-lapse on 7 tuntia vajaassa kahdessa minuutissa

 

 

Tämä on kuvattu 10,5 mm kalansilmä linssillä.

Kyseisellä linssillä kuvausvirheet ovat todella suuret, kun näkökenttää on 180 astetta. Tässä kuvassa on ao. virheet korjattu lähes kokonaan (samalla menetetty osa kuvasta) ja nurkissa olevat tähdet ”osoittavat” kohti kuvan keskustaa. Hyvänä mittakaavana on Otavan kuvio joka on helposti tunnistettavissa. (vertaa muihin kuviin)

Pohjantähti (joka on 60 asteen korkeudella taivaalla) – kirkas tähti himmeämpien pihavalojen kohdalla suoraan ylös.

Time-lapse videossa kuvausvirhettä ei ole korjattu.

 

13s, f/3.2, ISO 800, +1.3Ev

Mode: A, Meter: Center, No Flash, Auto WB

Focal: 11mm, 5.9.2016 22:50:18, Adobe RGB (1998)

15.4MP (4 800×3 200) NIKON D810 #6041150, 10.5 mm f/2.8

 

Time-lapse video täällä

https://youtu.be/MW3aAvuCvNk

 

 

Uudenvuodenaaton yhdistelmäshow.

Tämä on myös kolmen kuvan yhdistelmä – varsinkin kun ilotulitteet ovat huomattavasti revontulia kirkkaammat. Valotusaika on kaikilla kuvilla kuitenkin sama kun kamera kuvasi time-lapse sarjaa.

 

10s, f/2.8, ISO 800, +2.7Ev

Mode: M, Meter: Matrix, No Flash, Manual WB

Focal: 11mm, 1.1.2017 0:04:20, Adobe RGB (1998)

15.4MP (4 800×3 200) NIKON D810 #6041150, 10.5 mm f/2.8

 

https://youtu.be/mo–DJ1Nltw

Tuossa videolla näkyy hyvin miten kosteus keräytyy kameran linssiin ja siksi siis tarvitaan linssin lämmitintä mistä myöhemmin kuva ja juttua!

 

 

Tämä show oli varsin vaikuttava – tämä kuva on sillä hetkellä kuin joku olisi kääntänyt taivaallista valokatkaisijaa. Viiru on satelliitin aiheuttama.

 

13s, f/2.8, ISO 1 000

Mode: M, Meter: Matrix, No Flash, Auto WB

Focal: 17mm, 30.9.2016 20:44:01, Adobe RGB (1998)

15.4MP (4 800×3 200) NIKON D810 #6041150, 17.0-55.0 mm f/2.8

 

Time-lapse video täältä:

https://youtu.be/zWH4KLS7FM0

 

 

Tämä on pari minuuttia myöhemmin kuin edellinen kuva.

Satelliitin aiheuttama viiru.

 

13s, f/2.8, ISO 1 000

Mode: M, Meter: Matrix, No Flash, Auto WB

Focal: 17mm, 30.9.2016 20:46:01, Adobe RGB (1998)

15.4MP (4 800×3 200) NIKON D810 #6041150, 17.0-55.0 mm f/2.8

 

Time-lapse video sama kuin edellisessäkin kuvassa.

 

 

Kalansilmällä kuvattu suosikkipaikaltani Maaniitunlahdella – Hiidenvesi

 

10s, f/2.8, ISO 1 000

Mode: M, Meter: Matrix, No Flash, Auto WB

Focal: 11mm, 2.10.2016 22:58:15, Adobe RGB (1998)

11.4MP (4 272×2 670) NIKON D810 #6041150, 10.5 mm f/2.8

 

Time-lapse video täällä:

https://youtu.be/HeWrG8Z1Emo

Sumu järven pinnalla tanssii revontulten kanssa kilpaa.

 

 

Kokotaivaan revontulet, ns. korona vaihe.

 

Lohjan valot vasemmalla alhaalla, vieressä Orionin tähtikuvio

 

30s, f/3.2, ISO 320, +1.3Ev

Mode: A, Meter: Matrix, No Flash, Auto WB

Focal: 11mm, 17.3.2015 22:13:00, sRGB IEC61966-2.1

10.0MP (3 872×2 592) NIKON D200, 10.5 mm f/2.8

 

 

Kokotaivaan revontulet kuvattuna zeniittiin (suoraan ylös)

 

30s, f/3.2, ISO 200, +2Ev

Mode: A, Meter: Matrix, No Flash, Auto WB

Focal: 11mm, 17.3.2015 21:58:43, sRGB IEC61966-2.1

10.0MP (3 872×2 592) NIKON D200, 10.5 mm f/2.8

 

 

Pinkkiä revontulta

Lentokoneen aiheuttama viiru

 

30s, f/3.2, ISO 400, +1Ev

Mode: A, Meter: Matrix, No Flash, Auto WB

Focal: 11mm, 17.3.2015 20:23:21, sRGB IEC61966-2.1

10.0MP (3 872×2 592) NIKON D200, 10.5 mm f/2.8

 

 

Revontulten lisäksi taivaalla voi myös nähdä muutakin värikästä.

Nämä ovat raketin aiheuttamat päästöt.

Tämä on diakuvasta digitoitu. Kuvattu 28. 7. 1988 

Hiidenvesi taustalla.

Kuvauspaikka on harjulla – paikassa jossa nyt on frisbee-kenttä. Valitettavasti nykyisin tuossa ei ole minkäänlaista avointa näkymää – puiden kasvu on tehokkaasti estänyt hienot näkymät länteen harjulta täydellisesti. Olisi mielenkiintoista tietää voisiko johonkin kohtaan harjulla saada kunnan raivaamaan kunnollista näköalapaikkaa tai peräti lintutornin kaltaista näköalatasannetta – olisi mahtava kuvauspaikka länteen auringonlaskun suuntaan Hiidenveden yli.

 

 

Sitten vähän mahdollisista kuvauksen apuvälineistä.

 

Tässä on sitten tuo linssin lämmitin – näiden avulla linssit eivät mene huuruun vaikka kamera olisi koko yön ulkona. Aivan välttämätön tarvike jos kuvaa vähänkään pitempään ulkona. Nämä toimivat 12 V tasavirralla ja auton tupakansytyttimestä saa sopivasti virtaskaa. Nämä ovat tähtikaukoputken omistajan vakiotarvike. Jostain syystä näissä on päädytty RCA liittimiin.

Näitä jos ostaa niin pitää valita omien linssien ympärysmitan mukaan. Näille on myös saatavilla yksinkertaisia tehonsäätimiä. Näiden tehon kulutusta ei juuri kerrota, mutta ovat jossain 10 – 20W luokkaa. Nämä on helppo löytää Amazonin Englannin tahi Saksan sivuilta – ja kun tilaa EU:n sisällä, niin ei tarvitsee tullin juttujen kanssa painiskella.

Englanninkielinen termi on ”dew heater”’. Hyvälaatuisissa on silikonipäällysteiset kaapelit jotka eivät pakkasessa jäykisty korpuiksi. Vielä kun löytyisi kameran rungolle omansa kovia pakkaskelejä varten.

Huomioithan myös itsesi lämmityksen. Valotusajat ovat sen verran pitkiä, että jo muutaman kymmenen kuvan vuoksi joudut seisomaan kylmässä syys/talvi-illassa pitkän aikaa ja kylmä iskee nopeasti. Varaudu siis lämpimästi ja muista käsineet!

 

 

Tässä sitten tuo edellä mainittu lämmitin kietaistuna vastavalosuojan ympärille – toki esimerkissä hiukan huolimattomasti sillä lämmittimen ei tulisi missään vaiheessa ylittää vastavalosuojan etureunaa!

Minulla on tapana teipata maalarinteipillä sekä zoom asetus että äärettömyyteen tarkennus niin etten vahingossakaan muuta niitä jos jostain syystä joudun linssiin pimeässä koskemaan. Tuntien työ menee helposti hukkaan jos tarkennus on mennyt pieleen. Kameran omalta näytöltä on tarkennuksen hyvyyttä hyvin vaikea arvioida! Suosittelen että testaa äärettömyyteen tarkennusta ennen pimeän tuloa. Zoom-linsseissä äärettömyyten tarkennus voi vaihdella eri polttovälien kohdilla – tunne siis linssiesi toiminta.

Öiset kuvaukset tehdään aina fokusoinnin osalta manuaali tilassa – vaikeinta on sitten muistaa viimeistään aamulla palauttaa automatiikka päälle, itsellä on usein tuo unohtunut ja ihmetellyt miksi seuraavan päivän kuvat ovat epätarkkoja… Rutiinin luominen säätöjen vaihtoon kannattaa! 

 

 

Itse kameran voi tietysti myös suojata sadetta/lunta yms. vastaan. Manfrotton monsuunisuoja on todella hyvä.

Siinä oleva muovi ei pakkasessa jäykisty eikä kärsi kun tungetaan täyden kameralaukun uumeniin.

https://www.manfrotto.co.uk/pro-light-camera-element-cover-e-702-for-dslr

 

Tämän kun virittää yökuvauksia varten niin on todella tärkeää teipata asetukset ensin ja sitten kietaista lämmitin linssin etureunaan eikä valosuojan päälle koska tuo sadesuojan linssin kohdalle tuleva osuus on hyvin jäykkä ja vaatii vähän puristelua että tarrakiinnitys tulee hyvin tehtyä.

Kameran hihna viritellään myös tuonne pussin sisäpuolelle

 

 

Ja sitten tämä virtalähde.

Tätä tarvitaan varsinaisesti pitkissä time-lapse sarjoissa, sillä kameran omasta akusta loppuu puhti aika nopeasti ja sitten autoa ei välttämättä saa ihan kuvauspaikan viereen joten linssin/kameran lämmittimillekin tarvitaan virtaa.

Itselläni on tuolla akkulaatikon sisällä ns AGM tyyppinen akku joka kestää syviäkin latauksen purkuja – auton normaali käynnistysakku ei välttämättä ole paras tähän tarkoitukseen. Noita akun koteloja on valmiina kaupan hyllyllä. Itse olen sitten lisännyt punaista valoa ja noita RCA naaras liittimiä lämmittimiä varten. Tuo raahausteline kaipaa vielä pikkaisen muuntelua pyörien osalta – isommat kumipyörät ovat paremmat kun maastossa tuota vedetään perässä…

Kaikki tarvikkeet tähän löytyy esim paikallisesta Motonetistä.

Kameran virtalähde on toistaiseksi kömpelösti tehty – pieni invertteri ja sitten Nikonin seinäsähkö adapteri… 

Minulla on työn alla suoraan akusta virtansa ottava kontrolleri http://www.kendrickastro.com/dew_controllers.html#MicroController tuo on muuten hyvä, mutta kotelointi ei minua tyydytä sillä haluan siihen kunnolla vedenpitävän koteloinnin. Nämä on näitä virittelijän pieniä iloja.

Kameran akkukahva on käyttökelpoinen lisävaruste, paitsi tämän nykyisen runkoni malli jossa toinen akku on siellä kameran sisällä – akkujen vuorotahtiin vaihtelu ei mitenkään onnistu kameraa ja kahvaa irroittamatta – tekisi mieli antaa vihaista palutetta sen suunnittelijalle.

 

Sitten sellainen pieni asia yön pimeydessä liikkuville kuvaajille – nykyisin saatavana olevat kirkkaat LED-taskulamput ovat lähinnä kirottava helvetin alimpiin sopukoihin koska meidän omien silmien tottuminen pimeään kestää n. puolisen tuntia vähintään. Pienikin käyttö ja olet käytännössä sokea usean minuutin ajan ja pahimmassa takauksessa kompuroit jalustan kanssa… ja sitten kirkkaasta valosta aiheutuneet heijastukset päätyvät kaikenkukkuraksi kuvaan.

 

Se mitä tarvitsee kameran asetusten muuttamiseen pilkkopimeässä on perinteinen pieni ja heikkotehoinen taskulamppu jonka eteen on teipattu mahdollisimman punainen filtteri. Sitä käyttäessä ei pimeänäkö katoa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sauvasolu

One Reply to “Juhani Kyyrö – Revontulikuvaus”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *